Toukokuussa 2006 kirjoittelin peliporukan keskinäisen keskustelun tärkeydestä.

Viime viikko oli roolipelien kannalta täyteen ahdettu: Maanantaina Polarista, tiistaina Mountain Witchiä, keskiviikkona toinen kerta Polarista ja perjantaina Piruja miehiksi. Kussakin pelissä peliporukan koostumus oli eri. Siis viisi päivää, neljä pelikertaa ja kolme peliryhmää. Hyvä putki murtui torstain kohdalla, jolloin oli alun perin tarkoitus pelata toisen kerran Mountain Witchiä. Pelaamisen sijaan otinkin rohkeasti esille ne pulmat, jotka olivat jääneet häiritsemään minua tiistain pelikerralla. Ensimmäinen koski sosiaalista tasoa eli sitä, miten pelaajat suhtautuivat toisiinsa, toinen viime pelin tapahtumia eli sitä, miksi PJ teki kuten teki ja kolmas ongelma pelin mekaniikkaa, jotta oppisin pelaamaan ko. peliä oikein.

Vaikka olen useassa yhteydessä jaksanut korostaa peliryhmän sisäisen kommunikaation tärkeyttä ja ongelmista puhumista, en itse ole koskaan aiemmin nostanut tällä tavoin kissaa pöydälle. Lienee tavallisempaa vaieta ongelmista ja toivoa, että asiat ratkeat omalla painollaan. Kai sitä pelkää, että käsittely voi johtaa lopulliseen ratkeamiseen, joten mieluummin onnutaan eteenpäin – tai pelkää yksinkertaisesti sitä, että paljastaa oman heikkoutensa ja hölmöytensä. Toinen tapa on käsitellä asioita ryhmän ulkopuolella muiden kanssa (mm. loputtomat vatvonnat nettifoorumeilla) ja yrittää omin voimin löytää tilanteeseen ratkaisua: Monilla pelinjohtajilla tuntuu olevan taipumusta tällaiseen säätämiseen kysymättä mitään peliporukalta. Ryhmän kohtaaminen ja asioiden suora käsitteleminen kuitenkin kannattaa.

Huoleni eivät loppujen lopuksi olleet isoja juttuja. Pelaajien välillä ei ollut närää, ei ainakaan mitään minusta aiheutuvaa. Siitä huolimatta koin asian selvittämisen vapauttavana, koska selvitys hävitti epävarmuuden, joka olisi voinut haitata pelaamistani. Vastaavasti luottamus kanssapelaajiini lisääntyi, mikä osaltaan helpottaa roolipelaamista jatkossa. Peli on parhaimmillaan, kun pelaajien ei tarvitse pelätä tekevänsä virheen, joka johtaisi kasvojen menettämiseen muiden pelaajien edessä. Juuri tämän vuoksi olen kehottanut käyttämään Pois pelistä -kommentointia (eli Off game), koska pelkän fiktion kautta toimittaessa kommunikaatio on vaikeampaa. Joka tapauksessa, näiden kysymysten käsittelyn jälkeen keskustelu jatkui erään pelaajan ihmissuhdehuolista ja ideologisista murheista. Ei taaskaan mitään vakavaa, mutta selvä avoimuus tiivisti peliporukkaa ja selvensi sitä, millaiset asiat ja teemat kiinnostavat kutakin. Tässä pelaajakokoonpanossa on myös hämmästyttävän vahvoja ideologisia jännitteitä (kristitty – ateisti, vasemmistolainen – oikeistolainen, yhteisöllinen – individualisti), joten on entistäkin tärkeämpää saada kanavoitua nämä luovaksi voimaksi, etteivät ne muutu repiväksi ongelmaksi.

Loppujen lopuksi koko pelaamiseen tarkoitettu aika kuluikin keskustellessa. Mutta tämä ei ollut missään määrin huono juttu. Enkä tarkoita tässä sitä, että tämä auttaisi meitä pelaamaan jatkossa paremmin. Tajusin, että olennaista ei ole roolipelaaminen vaan yhdessäolo kavereiden kanssa. Roolipelaaminen on siis sosiaaliselta muodoltaan vaikkapa baarissa istumiseen verrattavaa: Harva menee baariinkaan varta vasten ryyppäämään, kyllä siinä on enemmän kyse ystävien tapaamisesta. Yhtälailla on tärkeää huomata, että roolipelaaminen ei sekoitu yhdessäoloon yhtään sen enempää kuin vaikkapa ryyppääminenkään. Kavereidensa kanssa voi hengata roolipelaamattakin, joten roolipelaaminen ei ole välttämätöntä. Toisaalta, jos kerran roolipelataan, niin tarkoitus on että kaikki osallistujat myös keskittyvät siihen. Silloin ei ensi sijassa vaihdella kuulumisia, vaan keskitytään yhteisen fiktion luomiseen (tai mikä yhteinen pelimotivaatio pelaajilla sitten ikinä onkaan).

Niinpä olen ymmärtänyt yhä selvemmin, ettei roolipelaaminen edellytä hyllymetreittäin roolipelikirjoja tai rasiakaupalla noppia ja muita pelivälineitä: Tärkeimpiä ovat hyvät pelikaverit ja toimiva peliporukan sisäinen sosiaalinen dynamiikka. Näiden vuoksi kannattaa nähdä vaivaa, eikä sitä saa aikaiseksi muuten kuin toisiin pelaajiin tutustumalla eli selkeällä kommunikaatiolla eli keskustelemalla ja ajan kanssa.