Graduntekoni on kohdannut viime aikoina pientä vastatuulta. Kuten alun alkaen epäilinkin, seminaariryhmästä ei ole ollut merkittävää apua. Olen myös itse päätynyt pohtimaan, että syntyykö näin erilaisista palasista mitään selkeää kokonaisuutta. Jos ei siis muuta, niin ainakin on käynyt selväksi, että toukokuun loppuun mennessä graduni ei ole valmis.

Ensimmäinen versio ja siitä saatu palaute

Aloitin tutkimusmateriaalin käsittelemisen deskriptiivisellä analysoinnilla. Löin taulukkoon eri evankeliumien tekstikohdat, joissa käsitellään köyhyysteemaa ja katsoin, mitä näistä löytyisi eri Jeesus-elokuvista. Vertailumateriaalin kannalta minun piti siis löytää sellainen köyhyyttä / rikkautta käsittelevä evankeliumikohta, joka löytyisi myös useammasta Jeesus-elokuvasta.

Näitä löytyi lopulta kahdesta eri suunnasta. Selkeästi toistetuin evankeliumikohta oli temppelin puhdistaminen (ks. esim. Mark. 11: 15-19). Toisena tulivat erilaiset poiminnat Vuorisaarnasta, erityisesti kehotus olla huolehtimatta huomispäivän elannosta (ks. Matt. 6:25-34). Nämä löytyvät siis useammasta eri evankeliumista ja lukuisista eri Jeesus-elokuvista.

Toisena kriteerinä käytin sitä, miten innovatiivisesti kyseistä kohtausta on tulkittu. Tämä korostui etenkin Jeesus-elokuvien kohdalla. Vaikka siis temppelin puhdistaminen löytyy monesta eri elokuvasta, vain harvassa sitä kommentoidaan tai sille annetaan erityisiä merkityksiä. Kuvasto on samanlaista kaikkialla ja teon merkityskin jätetään usein verrattain epäselväksi. (Rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkystenmyyjät olivat olennainen osa temppelin uhrikulttia. Kaukaa pääsiäisjuhlille tulijat eivät voineet tuoda uhrieläimiä mukanaan, joten heidän täytyi ostaa sellainen paikan päältä. Halusiko Jeesus kritisoida sitä, että uhrieläimiä myytiin liian kovalla hinnalla vai sitä, että uhrikultti oli ylipäätään olemassa?)

Näiden kahden kriteerin – köyhyysteema ja mielenkiintoiset tulkinnat – leikkauspisteestä nousivat sitten esille autuaaksijulistukset. Osa Jeesus-elokuvista toki toistaa ne sellaisinaan kuin ne Matteukselta löytyvät, mutta muutamat käsittelevät niitä kiehtovammin.

Niinpä sitten kirjoitin ensimmäisen seminaarille esiteltävän työni tästä valikoitujen Jeesus-elokuvien tavasta käyttää autuaaksijulistuksia. Kirjoitustyylistäni pääpiirteissään tykättiin, mutta varsinaisista evankeliumeissa esiintyvistä autuaaksijulistuksista haluttiin kuulla enemmän. Eihän se ole kunnollista raamatuntutkimusta, jos siinä ei tutkita raamatuntekstejä.

Toinen versio ja siitä saatu palaute

Elokuva- ja raamatuntutkimuksen saralla minua alkoi painaa kysymys siitä, miten tekstejä voidaan tulkita. Päädyin lukemaan hermeneutiikkaa oppiakseni aiheesta enemmän. Alkuvuodesta työtehojani söi hieman uskonnonopettajan linjan pääsykokeeseen valmistautuminen. Joka tapauksessa, kun keväällä seminaarissa seuraavan kerran käsiteltiin graduani, toin esille pohtimani tieteenfilosofisen ongelman.

Hermeneutiikan lukemiseni oli nostanut esille kysymyksen tekstien tulkinnasta tai ennen kaikkea niiden kommunikaatiotehokkuudesta. Toisaalta minusta tuntui, että tekstin ymmärtäminen on pitkälti lukijan omista lähtökohdistaan tekemää tulkintaa. Tätä on nähdäkseni mahdollista tasapainottaa sillä, että etsii tekstin ulkopuolelta lisää tietoa teoksesta. Esimerkiksi kysyminen tekijältä itseltään on hyvä keino tarkistaa omaa tulkintaansa. Tällainen lähestymistapa on kuitenkin äärimmäisen vaikea muinaisten evankeliumien kohdalla. Ei ole mitään tietoa siitä, kuka ne kirjoitti, kenelle, missä niitä luettiin ja mitä kirjoittaja niillä tarkoitti. Kommentteja teksteistä alkaa tihkua vasta 200-luvulta kirkkoisien kirjoituksista. Tietysti valtaosa nykyistä raamatuntutkimusta eli eksegetiikkaa koittaa kovasti selvittää juuri näitä muinaisia kirjoitusajankohtaan liittyviä kysymyksiä, mutta oma uskoni sen menestykseen on lähes olematon. Meillä on vain teksti, siinä se. Toisaalta ilmoitukseen uskovana en voi lähteä siitä ajatuksesta, että Raamatun tekstien tulkinta ja ymmärtäminen olisi puhtaasti lukijalähtöistä. Raamattu on keskeinen Jumalan kommunikaatioväline, joten viestin täytyy välittyä sen kautta.

Kirjoitin toisen seminaariesitelmäni tämän pohdintani ollessa vielä puolivälissä; itse tekstissä käsittelin enemmän tulkinnan subjektiivisuuden ohittamattomuutta. Saamani palaute oli vähäistä ja keskittyi lähinnä kielioppivirheisiin. ”Hämmentävä lukukokemus” kuvasi ilmeisesti useammankin tuntoja. Eipä sillä, en minä opiskelijatovereitani voi kauheasti moittia. Jos ei ole lukenut hermeneutiikkaa (tai elokuvatutkimusta), niin aika vähän teksteistäni varmaan onkaan sanottavaa. Samalla tavalla minä olen aina pihalla, kun jonkun muun seminaariesitelmässä nousee esille joidenkin hepreakielisten sanojen määritelmät ja oikeat käännökset.

Ongelma ja sen ratkaisu

Huhtikuinen seminaarireissu antoi minulle kuitenkin intoa gradupuurtamiseeni. Olen nyt lukenut eritoten Jeesus-elokuvatutkimusta ja hiukan myös autuaaksijulistuksista. Tiedon lisääntyessä myös ongelmakenttäni alkaa hahmottua tarkemmin.

Ensimmäisenä (ja pienempänä) murheena on Jeesus-elokuvatutkimuksen keskittyminen ennen kaikkea Jeesuksen henkilöhahmoon. Jonkin verran tutkimusta on myös siitä, miten Jeesus-elokuvat heijastavat aikansa kulttuuria. Yksittäisten kohtausten tasolla tutkimusta on tehty paljon vähemmän, joten en juuri voi vedota siihen, miten muut tutkijat ovat ymmärtäneet elokuvien autuaaksijulistuskohtaukset.

Vakavampi ongelma on siinä, että tutkimuskenttääni sisältyy useita eri kokonaisuuksia, jotka ovat heikosti yhteensopivia. Tai ainakin ne ovat heikosti yhteensopivia gradun mittakaavassa; kyllähän näistä laajemman tutkimuksen voisi tehdä helpostikin.

  • Palikka 1: Jeesus-elokuvien tapa käyttää autuaaksijulistuksia. Tämä tarkoittaa paitsi itse autuaaksijulistuksia, niin myös niiden esittämistapaa ja sijaintia & funktiota tarinassa. Esimerkiksi Matteuksen evankeliumissa autuaaksijulistukset ovat Jeesuksen ensimmäisen pitkän opetuspuheen alussa. Judas-elokuvassa taas autuaaksijulistukset ovat Jeesuksen keino saada kapinanhimoinen kansa luopumaan veritöistä.
  • Palikka 2: Jeesus-elokuvatutkimus. Kuten edellä on jo tullut todettua, nämä harvoin puuttuvat yksittäisten kohtausten sisältöön eli tässä tapauksessa autuaaksijulistuksiin. Sen sijaan ne kertovat laveasti Jeesus-hahmosta noin muutoin.
  • Palikka 3: ”Alkuperäiset” autuaaksijulistukset. Autuaaksijulistukset esiintyvät itse asiassa sekä Matteuksella että Luukkaalla, mutta aika erilaisissa muodoissa. Mitä näiden keskinäisistä eroista olisi sanottava? Kumpi niistä on alkuperäisempi, eli kumpi on ensimmäinen tulkinta? Vai ovatko ne molemmat syntyneet itsenäisesti vielä varhaisemman lähteen pohjalta?
  • Palikka 4: Autuaaksijulistusten lähteet. Historiallinen tutkimus kertoo, että sekä Matteus että Luukas käyttivät lähteenään Jeesuksen sanojen kokoelmaa, jota nimitetään tutkimuksessa Q-lähteeksi. Kuten arvata saattaa, suhtaudun itse aika skeptisesti siihen spekulaatioon, jolla yritetään saada jotain tolkkua tästä Q-lähteestä.
  • Palikka 5: Eksegeettinen tutkimus evankeliumien autuaaksijulistusten merkityksestä. Tämä asettuu ikään kuin samalle tasolle Jeesus-elokuvien kanssa: molemmat ovat tulkintoja autuaaksijulistuksista. Jos kuitenkin olen kiinnostunut Jeesus-elokuvien näkemyksistä, mitä virkaa tutkimusten tulokset voisivat palvella?

Aikani näitä palikoita pyöriteltyäni aloin kuitenkin hahmottaa niistä jonkinlaista kokonaisuutta. Lähden liikkeelle siitä, miten Jeesus-elokuvat käyttävät autuaaksijulistuksia, koska tämä on se alkuperäinen aihe, joka minua tässä erityisesti kiehtoo. Näiden rinnalle on verrattain selkeää nostaa eksegeettinen analyysi autuaaksijulistuksista itsestään, eli siitä, millainen niiden asema on evankeliumeissa ja mitä niissä oikeastaan sanotaan (mitä on ”autuas” eli makarios, noin esimerkiksi). Toisaalta elokuvatutkimuksen vastinpariksi voi nostaa myös akateemisen tutkimuksen, eli sen, miten autuaaksijulistuksia olisi ymmärrettävä akateemisen tutkimuksen mielestä.

Tämän disposition kovan ytimen ympärille minun pitää sitten vielä jotenkin ympätä huomiot evankeliumien lähteistä, Luukkaan evankeliumin autuaaksijulistusten asema ja tulkintaan liittyvät huomiot. Nämä kaikki ovat enemmän sellaista ”pitää osoittaa akateemista aiheen hallintaa” –brassailua kuin varsinaisen graduni pääsisältöä.

Tällä siis mennään tällä hetkellä:

  1. Johdanto (metodit, tulkinnan haasteet, lähtökohdat, tutkimusaineisto)
  2. Mitkä autuaaksijulistukset? – Matteus, Luukas vai Q-lähde?
  3. Eksegeettinen analyysi – mitä autuaaksijulistuksissa oikein sanotaan?
  4. Elokuvia kirjojen rinnalla – miten autuaaksijulistukset olisi ymmärrettävä?
  5. Yhteenveto (tulkinnan merkitys, autuaaksijulistusten merkitys)
Mainokset