Jottei tarina näyttäisi päättyvän kesken, niin ilmoitanpa että sain kuin sainkin graduni valmiiksi viime kesänä. Teologian maisterin paperit tuli otettua ulos joskus lokakuun kieppeissä. Tässä pieni yhteenveto graduni lopullisesta muodosta.

Ei kait siinä kun kirjoittaa vaan

Näemmä edellinen gradua koskeva merkintäni on toukokuun lopulta (2010). Sen jälkeen vetäydyin tosiaan kotikonnuille Mikkeliin ja istuin tietokoneen ääressä heinäkuun lopulta elokuun lopulle. Kun olin ensin lukenut aineistoa riittävästi (kaiken sen, mitä olin käsiini saanut tai mitä nyt ylipäätään katsoin ehtiväni gradua varten lukea), itse kirjoitusvaihe kävi kohtuullisen helposti. Olen ennenkin tuottanut isoja tekstimassoja, joten tämä ei ollut sen kummoisempi projekti. Eniten vääntämistä vaati alun johdanto ja muu tutkimuksen esittely. Se jäikin lopulliseen työhön varsin ohueksi.

Näin jälkikäteen täytyy todeta, että olen tekstiin kohtuullisen tyytyväinen. Tokihan siellä on kaikenlaisia kiireen aiheuttamia virheitä, kuten kömpelöitä lauserakenteita ja satunnaista toistoa, mutta uskallan väittää, että tämän napakampaa Jeesus-elokuvien analyysiä ei äidinkielellämme löydy. Teksti paranee mitä pidemmälle siinä ehtii osin siksi, että alussa taustoitan tutkimustani ja esittelen eri näkökulmia.

Tää on niille, joilta otin omat takaisin

Graduni ei ole erityisen tyylipuhdasta yksituumaista tutkimusta. Minulla on siinä ikään kuin monta eri agendaa, mikä oli tekstiä kirjoittaessa se suurin taakka. Tämän monikerroksisuuden takia jouduin ylipäänsä työstämään ajatuksiani niin kauan ennen kuin pääsin kirjoittamaan.

Ensimmäinen teesini on, että akateeminen eksegetiikka on harhateillä normaalin raamatunkäytön kannalta. Erikoistuneena historiatutkimuksena sillä ei ole juuri mitään annettavaa yksittäiselle hartaalle raamatunlukijalle eikä liioin Raamattua kulttuurivaikuttajana tutkivalle. Halusin tuoda populaarikulttuurin tutkimuksen hyväksytyksi osaksi eksegetiikkaa ja arvosanasta päätellen myös onnistuin siinä.

Toinen teesini on, että akateemisen eksegetiikan ponnistelut jonkinlaiseen objektiviiseen tutkimukseen ovat pelkkää haihattelua. Yritykset luoda rekonstruktio historian tapahtumista on aina tutkijan oman mielikuvituksen tuotetta, eikä minkään suuremman totuuden löytämistä. Meillä on viime kädessä ainoastaan erilaisia raamatuntulkintoja, jotka nousevat erilaisista lähtökohdista. Ei ole mitään holttia pitää tiettyä lähtökohtaa muita parempana, lukuun ottamatta tietyn tulkintayhteisön näkökantaa. Yksittäisen tulkintayhteisön sisällä voidaan siis johonkin mittaan asti taittaa peistä siitä, että miten sitä tekstiä pitäisi lukea, mutta tulkintayhteisöjen välillä tällainen arvottava vertailu on tuloksetonta. Toisin sanoen, akateemisilla eksegeeteillä ei ole mitään oikotietä ”oikeaan” raamatuntulkintaan.

Kolmas teesini on, että populaarikulttuurin virtaukset vaikuttavat siihen, millaiseksi kuvittelemme Jeesuksen. Meidän käsityksemme Jeesuksesta on siis aina jossakin määrin aikasidonnainen – näin etenkin silloin, kun tulkinta ei pyri kytkeytymään mihinkään traditioon, vaan ajankohtaistamaan kertomusta nykypäivää puhuttelevaksi. Jeesus-elokuvien kohdalla tämä näkyy erityisen selvästi, varsinkin kun tutkitaan uudempia, tiukemmalle kohdeyleisölle suunnattuja elokuvia. Lastenelokuvan Jeesus on vähän toisenlainen kaveri kuin tummaihoiseksi kuvattu Jeesus.

Näiden kolmen teesin pohjalta graduni sitten rakentui sellaiseksi, jossa kuvaan Jeesuksen sanoman muuttumista erilaisten tulkintojen kautta. Esimerkkinä toimivat autuaaksijulistukset, joita on käytetty kahdessa eri evankeliumikertomuksessa ja kiitettävän monessa Jeesus-elokuvassa. Kaiken aikaa pidän kuitenkin esillä ajatusta siitä, että minun tekemäni tulkinnat elokuvatulkinnoista ovat tietysti vain minun tulkintojani. Lukija tekee viisaasti ymmärtäessään itsensäkin liittyvän tähän tulkintojen ketjuun, jossa alkuperäistä merkitystä on liki mahdotonta tavoittaa.

Täältä se löytyy

Ne, joita graduni kiinnostaa tarkemmin, voivat tutustua ensi alkuun Teologia.fi -sivustolla julkaistuun artikkeliini Kristuksen uudet aatteet, jossa tiivistän erityisesti Jeesus-elokuvia koskevan osan gradustani.

Niiden, joille kelpaa vain alkuperäinen ja leikkaamaton versio, kannattaa surffata e-thesis -palveluun, josta löytyy graduni Autuus on katsojan silmässä PDF-versio. Siellä on myös kätevästi näkyvillä tiivistelmä koko gradusta, aina alun tutkimuskysymyksistä lopun johtopäätöksiin asti.