Näyttämötaiteet

Shazam! rakkaus pelastaa

Shazam! on viime vuonna ilmestynyt supersankarielokuva, joka jälleen kerran tarjoilee yhden sankarin syntytarinan. Mielenkiintoiseksi elokuvan tekee kuitenkin se, ettei siinä ole perinteistä sankaria lainkaan. Tai jos on, niin heidän supervoimansa ei ole luodinkestävyys tai lentokyky, vaan lannistumaton rakastaminen.

Kaksi hylättyä poikaa

Elokuvan päähenkilö Billy ja pahis Thaddeus ovat samankaltaisia hahmoja: molemmat ovat läheistensä hylkäämiä, mutta etsivät vimmaisesti jonkinlaista hyvitystä tuskaansa. Billy pelkää tehneensä virheen ja menettäneensä siksi äitinsä, joten hän etsii epätoivoisesti uutta yhteyttä. Thaddeus puolestaan on perheensä väheksymä ja heikoksi haukkuma, joten hän tavoittelee itsenäistymistä valtaa ja voimaa hankkimalla. Kumpikaan ei suostu tukeutumaan muihin ihmisiin, vaan pikemminkin käyttää näitä hyväkseen. Kumpikin tekee mitä tahtoo muista välittämättä.

Billyn ja Thaddeuksen samankaltaisuutta alleviivaa myös supervoimien laatu. Muinainen velho haluaisi antaa supervoimat puhdassydämiselle henkilölle, mutta sellaista ei löydy lukuisista ehdokkaista huolimatta. Billy ei täytä moraalisten vaatimusten mittaa, vaan velhon voimat päätyvät hänelle olosuhteiden pakosta. Thaddeus puolestaan saa supervoimansa antautumalla pahalle ja tarjoutumalla seitsemän kuolemansynnin välikappaleeksi. Supervoimien saaminen ei vaikuta hahmojen moraalikäsityksiin, vaan he ryhtyvät toteuttamaan niiden avulla omia mielihalujaan. Billyn kohdalla tämä tarkoittaa nähdyksi tulemista ja kansansuosion haalimista, kun taas Thaddeus panostaa lyhyen kostoretken jälkeen entistä suurempien voimien hankkimiseen.

Se, mikä hahmot erottaa, on heidän ympärillään olevat ihmiset. Billyn tarina ei olisi juuri poikennut Thaddeuksen tarinasta, ellei hänellä olisi ollut tukenaan rakastavaa yhteisöä.

Rakkauden yhteisö

Isättömänä ja äidistään eksyneenä Billy on päätynyt sijaisperhe- ja lastenkotikierteeseen. Hoitajista ja sijaisvanhemmista ei ole ollut apua, ennen kuin hän päätyy elokuvassa kuvatun ryhmäkodin asukkaaksi. Elokuva alleviivaa, että kyseessä on etnisesti monikulttuurinen yhteisö, jonka ohjaajapariskunta on itsekin ollut aikoinaan lastenkotilapsia. Ryhmäkodin väki on vastaanottavainen yhteisö, jonka jäsenistä etenkin Darla ja Freddy suhtautuvat Billyyn lämpimästi. Ryhmäkodin ohjaajat etsivät karkuteille lähtenyttä Billyä ja ovat valmiita ottamaan hänet takaisin, koska heille tärkeintä on tarjota lapsille “rakastetuksi tulemisen paikka” mutta ei pakottaa näitä pysymään luonaan vastoin tahtoaan.

Ryhmäkodin lapset yhteiskuvassa. Kuva: DC Comics

Tämän yhteisön hyväntahtoisuus asettuu elokuvassa vastakohdaksi Billyn biologiselle äidille, jonka hän lopulta löytää ryhmäkodin asukkaiden avustuksella. Silloin Billylle paljastuu, että hänen äitinsä katsoi paremmaksi antaa lapsensa sosiaalihuollon hoidettavaksi, koska oli jäänyt yksin lapsenhoidon kanssa. Äiti ei myöskään nykyisessä elämäntilanteessaan ole valmis ottamaan lastaan takaisin. Billyn kannattama itsekkyyden ja vain itsestään huolehtimisen filosofia iskee siis kivuaalisti häntä itseään vastaan, kun kyse on hänen omasta suvustaan.

Ryhmäkodin sijaisperhe saa monta muutakin tilaisuutta osoittaa välittävänsä Billystä, kun Thaddeus yrittää riistää Billyn voimat. Billy ei siis ajaudu taisteluun pahista vastaan siksi, että katsoisi moraaliseksi velvollisuudekseen käyttää supervoimiaan hyvään, vaan siksi, että pahis aktiivisesti hyökkää hänen kimppuunsa. Vasta kun pakeneminen on osoittautunut turhaksi ja toiset ovat osoittaneet olevansa valmiita suojelemaan Billyä oman hyvinvointinsa kustannuksella, Billy vihdoin ryhtyy taistelemaan Thaddeusta vastaan.

Miten paha kukistetaan?

Elokuvan finaalissa itsekkyyden filosofian kannattajana on Thaddeus. Hänellä on jo seitsemän kuolemansynnin antamat supervoimat, mutta niiden lisäksi hän haluaa omaksua myös Billyn saamat supervoimat. Billy kuitenkin näyttää, että voima ja valta ei vähene sitä jakamalla: samaan tapaan kuin velho aiemmin, hän antaa sijaisperheensä lapsille supervoimat menettämättä niitä itse.

Supersankarielokuvien perinteistä poiketen väkivaltainen mäiskiminen ei yksinään tuota tarvittavaa ratkaisua. Seitsemää kuolemansyntiä voi murjoa miten paljon tahansa, mutta supervoimatkaan eivät auta niiden voittamisessa. Billy päätyykin lopulta riistämään Thaddeukselta taikaesineen, josta tämä sai syntivoimansa ja pistämään esineen lukkojen taakse talteen.

Mielenkiintoista on, että kuolemansynnit tietysti viekoittelevat voimallaan myös Billyä. Heidän houkuttelunsa ei kuitenkaan tehoa, minkä itse tulkitsen johtuvan siitä, että Billy on jo saavuttanut sen, mitä hän sydämessään halusi: hän on päässyt osalliseksi rakastavasta yhteisöstä. Hänellä ei ole enää tarvetta kuolemansyntien tarjoamalle voimalle. Elokuvassa tämä vahvistetaan kuvaamalla, miten Billy myöhemmin päivällispöydässä tekee aloitteen ryhmäkodin tavanmukaiseen “ruokarukoukseen”, jossa hän kiittää nykyisestä perheestään ja toteaa olevansa kotona.

Elokuva ei siis kuvaa Billyä supersankarina, joka hankkii supervoimat voidakseen tehdä hyvää tai joka oppisi käyttämään supervoimiaan hyvään. Pikemminkin Shazam! kertoo siitä, miten rakastava yhteisö onnistuu täyttämään Billyn kaipuun ja siinä sivussa tulee pysäyttäneeksi pahan aikeet. Billy saa sekä supervoimat että rakkauden lahjana, vailla omaa ansiotaan. Thaddeuksen tarinallinen tehtävä on näyttää, että ilman ympäristön tukea ja hyväksytyksi tulemista ihmisellä ei ole mitään syytä kieltäytyä pahan houkutuksista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s