You are currently browsing the tag archive for the ‘mielikuvituspelit’ tag.

Pelasin viime vuoden lopulla yhdeksän pelikerran mittaisen kampanjan Tšernobyl, rakastettuni -peliä (ks. pelin kotisivu). Se oli muistaakseni ensimmäinen kerta, kun pelinjohdin kampanjan ilman perinteisiä roolipelien sääntöjä. Se herätti muutamia ajatuksia siitä, miksi tapaan mieluummin käyttää sääntöjä.

Lue lisää…

Pelasin pari viikkoa sitten Jyväskylässä järjestetyssä Valocon-roolipelitapahtumassa Tuukka Tenhusen vetämän skenaarion Lihakone. Sen jälkeen ymmärsin, mitä toiset roolipeliharrastajat tarkoittavat ”hahmoimmersiolla” eli pelihahmoon eläytymisellä.

Lue lisää…

Rooliskenessä on viime aikoina linkitetty paljon Ylen Elävän arkiston pätkää vuoden 1997 Lauantaivekkarista. Siinä toimittaja Susanne Päivärinta, Larppaaja-lehden päätoimittaja Esko Vesala ja huolestunut äiti Anna Lintunen keskustelevat roolipelaamisen vaaroista.

Tapaus osoittaa havainnollisesti, miten kommunikaatio osapuolten välillä ei onnistu. Kukaan ei tunnu ymmärtävän, mitä toiset yrittävät sanoa.

Lue lisää…

Olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, miten viime keväänä roolipelasin nuorien oppilaideni kanssa. Kun tämän syksyn lukujärjestykseen oli sijoitettu äidinkielen tunti, jonka sisältönä pitäisi olla ”draama ja ilmaisutaito”, niin tietysti kaivoin roolipelaajan taitosettini uudelleen esille.

Jos kiinnostaa, miten kolmen pelikerran kokonaisuutemme onnistui, kannattaa lukea peliraporttini keskustelufoorumilta. Tässä blogauksessa pohdiskelen enemmän roolipelaamista lasten kanssa.

Lue lisää…

Olen hiljan päättyneen lukuvuoden ajan ollut pienessä täkäläisessä kyläkoulussa opettajan sijaisena. En tietenkään malttanut olla tutustuttamatta ekaluokkalaisia yhteisen tarinankerronnan saloihin.

Lue lisää…

Linkki kotimaisen roolipelimedian solmukohtaan

Roolipelitiedotus