Pois norsunluutornista

Mitä pidemmälle eksegetiikan opintoni ehtivät, sitä hämmästyneempi olen eksegetiikan luonteesta. Historiatiede on lyönyt siihen leimansa niin vahvasti, etteivät edes graduseminaarissa olevat opiskelijatoverini tunnu näkevän asiassa mitään ongelmaa. Yritän seuraavassa paitsi kuvata akateemisen teologian syvällistä ongelmaa, niin myös avata uutta mahdollisuutta tehdä teologista merkityksellistä nykyihmisen kannalta.

(Joku onkin jo etsinyt blogiani hakusanalla “Martti Nissinen Historiallinen raamatuntutkimus ja kriittinen historiantutkimus”. Viittaan tekstissäni myös tähän artikkeliin.)

Jumala laskeutuu taivaasta

Avatar on kuulemma historian kallein elokuva. Se ainakin on varmaa, että studioväki on halunnut katetta rahoilleen. Niinpä tämä fantasiaseikkailuelokuva on huolellisesti laskelmoitu alusta loppuun.

Millarin Ilmestyskirja

Joululomalla veljeni työnsi käteeni Mark Millarin American Jesus: Chosen (Vol. 1) -sarjakuvan. Kansien välistä löytyi mielenkiintoinen tarina uskosta Kristukseen.

Tekoäly ei ymmärrä draamaa

Jatkan edelleen vanhan aiheen pyörittämistä, eli video- ja roolipelien suhteen vatvomista tarinankerronnan kannalta. Teesini on pitkälti sama kuin ennenkin (ks. Roolipelaamisen syvin olemus ja Digipelien siedettävästä paremmuudesta), vain sanat ovat muuttuneet. Ehkä tällä kertaa onnistun kuitenkin pukemaan ajatukseni paremmin sanoiksi, kun lähestyn asiaa videopelien puolelta. Olen nimittäin viime aikoina ehkä sortunut hakemaan roolipeleiltä videopelimäisiä kokemuksia, kun kirjoitin luolakomppauksen hienoudesta.

Roolipeli – fantasian sisar

Pitkään olen hävennyt roolipelaamisen ja fantasian läheistä suhdetta. Nyt osaan jo hyväksyä sen ja kenties jopa vaatia sitä.